Araminta Wu
Sivu 1 / 1
Araminta Wu
Nimi: Araminta Wu (Etunimi on kahden nimen yhdistelmä, Amintan and Arabellan. Se tarkoittaa rukousta tai suojelijaa. Sukunimen merkki 巫 viittaa kiinalaiseen shamanismin perinteeseen, kuten Shang-dynastian aikaiseen shamaaniin nimeltä Wu Xian.)
Kutsumanimet: Minty
Ikä: 14
Sukupuoli: Nainen ♀
Verisääty: Jästisyntyinen
Siviilisääty: Naimaton
Seksuaalinen suuntautuminen: Ei tiedossa
Hiusten väri: Tummat
Silmien väri: Tummanruskeat
Kansalaisuus: Britannian kansalainen
Äidinkieli: Brittienglanti (lontoolainen murre)
Status: Aktiivinen
Faceclaim: Jessie Mei Li
Mörkö: Ei tiedossa
Luokka-aste: 4lk
Tupa: Puuskupuh
Taikasauva: Päärynäpuuta, 12 tuumaa, ydin yksisarvisen häntäjouhi, hieman periksiantava
- Lisätietoa taikasauvasta:
- Tästä kullanvärisestä puusta valmistuu loistavia taikavoimia omaavia sauvoja, jotka ovat parhaimmillaan lämminsydämisen, anteliaan ja viisaan käsissä. Päärynäpuusauvan haltijat ovat Ollivanderin mukaan yleensä suosittuja ja arvostettuja. Hän ei tiedä yhtäkään tapausta, jossa päärynäpuusauvaa olisi löydetty pimeyden noidan tai velhon hallusta. Päärynäpuusauvat ovat kaikkein sitkeimpien sauvojen joukossa, ja ne saattavat näyttää huomattavan uusilta, vaikka ne olisivat olleet jo vuosia kovassa käytössä.
Perhe: Isä Harry Wu ja äiti Rosalie Wu (os. Ludley), vanhempi sisar
Luonne: Araminta voi ensivaikutelmaltaan olla helposti liioitteleva ja turhantärkeä, ellei jopa aavistuksen teennäinen. Hän kuvittelee olevansa vanha sielu nuoren ruumiissa, omissa rakennuttamissaan pilvilinnoissa. Araminta on tosi asiassa niin ulosantinsa kuin imagonsa suhteen vain hyvin itsetietoinen ja kontrollinhaluinen: ylätyylinen sanavarasto ja sen ympärille rakentuva mahtipontinen vaikutelma sivistyneestä vanhan ajan romantikosta on pikemminkin puhdas mielikuvituksen tuote, sen sijaan Araminta piiloutuu pikemminkin karikatyyrien ja huumorin taakse välttyäkseen paljastamasta todellisia, yleensä hyvin banaaleja ajatuksiaan. Hän kätkee itsensä erilaisten itseään vahvempien ja ennen kaikkea kuvitteellisten hahmojen taakse. Aramintan nokkela huumorintaju ja sosiaalinen älykkyys pelaa kuitenkin hyvin yhteen hänen ulospäin suuntautuneen persoonansa kanssa. Hän onkin kaikin puolin vahva seurapersoona. Araminta ei myöskään ole kovin konfliktinhaluinen, saatika helposti provosoitavissa. Hän peittää inhon yleensä triviaalilla jutustelulla, jonka alakonteksti sisältää korkeintaan piikittelyä.
Herkästi liioittelevan luonteen taakse piiloutuva Araminta on kuitenkin arvoiltaan hyvin järkkymätön: hän arvostaa oikeudenmukaisuutta ja uhrautuvaisuutta ja paheksuu sen sijaan tekemättömyyttä, joka ironisesti kuuluu myös hänen omiin paheisiinsa. Araminta onkin monessa suhteessa hieman kaksinaismoralistinen. Hän kokee esimerkiksi jästisyntyisyydestään huolimatta puoliveriset kaikkein onnekkaimmiksi, koska heillä on usein kokemusta sekä jästien että velhojen maailmasta (vrt. kaksikielisyys). Muiden jästisyntyisten kanssa Araminta kokee puolestaan joutuvansa kilpailemaan siitä, kenestä on eniten velhoksi tai noidaksi. Hänestä jästisyntyisyys ei nimittäin ole ylpeyden aihe, pikemminkin päinvastoin. Tästä onkin pääteltävissä, että Aramintalla on muodostunut hyvin monimutkainen suhde oman verenperimänsä kanssa. Araminta uskoo jästisyntyisenä joutuvansa herkemmin todistelemaan ansaitsevansa paikkansa velhomaailmassa.
Pienistä kauneusvirheistä huolimatta Araminta on hyvin seurallinen ja huolehtivainen, yksinäisyys ei oikeastaan pue häntä lainkaan. Hän asettuu yleensä heikompien ja väärinymmärrettyjen puolelle, kuten kotitonttujen. Aramintalla on jästitaustojensa takia melko progressiivinen näkökulma siihen, miten velhomaailman tulisi toimia. Tämä heijastuu vahvasti myös hänen ihmissuhteissaan: Araminta ei jaa läheskään samoja ennakkoluuloja esimerkiksi jästisyntyisten ja muiden vähemmistöjen suhteen kuin muut velhot ja noidat, vaikka onkin jossakin määrin taipuvainen itseinhoon. Hän on lähtökohtaisesti hyvin suvaitsevainen kaiken muun paitsi pimeän taikuuden suhteen. Oikeastaan Araminta jopa pelkää pimeää taikuutta enemmän kuin mitään muuta velhomaailmassa, koska sen avulla on mahdollista luoda paljon vahinkoa. Araminta on myös hyvin tietoinen jästisyntyisten ja pimeän taikuuden historiallisesti hyvin traagisesta suhteesta, jonka takia moni jästisyntyinen on menettänyt henkensä. Häneltä riittääkin siksi solidaarisuutta myös muille jästisyntyisille, vaikka ei sitä aina välttämättä osaa ilmaista.
Ulkonäkö: Araminta on ikäisekseen noidaksi suhteellisen normaalipituinen, painon osalta löytyy luonnollista pyöreyttä niin kasvoista kuin muualta kehosta. Hänen hyvin voimakkaasti viestivät silmänsä ovat tummanruskeat, samoin hiukset, jotka ovat luonnostaan paksut ja ulottuvat runsaasti yli olkapäiden. Aramintan kasvonpiirteet ovat puolestaan terävät erityisesti leuan seudulta, poskipäät korkeat, iho kirkas ja laikuton. Aramintan kasvoissa näkyy hänen kiinalaissyntyisen isänsä kautta periytyviä vahvoja itä-aasialaisia piirteitä, minkä takia häntä kiusattiin jästikoulussa aasialaisena tyttönä, vaikka hänen äitinsä ei ole aasialainen. Lisäksi Aramintalla on hyvin sievät tummia silmiä korostavat silmäripset. Muun ulkonäkönsä suhteen Araminta on yleensä hyvin käytännöllinen ja huomaamaton, mutta ehdottoman huoliteltu: hänen koulupukunsa on aina siisti ja virheetön, kuten myös kaapu ja muut asusteet. Vapaa-ajan pukeutumisen suhteen Araminta on puolestaan omaperäisempi ja kekseliäämpi.
Menneisyys: Araminta Wu syntyi Guildfordissa, Surreyn kreivikunnassa tuiki tavalliseen englantilaiseen jästiperheeseen, jolla ei luonnollisesti ollut aavistustakaan taikamaailman olemassaolosta ennen lapsen syntymää. Perhe muutti pian lapsen syntymän jälkeen töiden perässä Lontooseen. Hänen äitinsä työskentelee sairaanhoitajana ja isä lakimiehenä. Aramintalla on vanhempi sisar, joka on vanhempiensa tapaan jästi. Aramintan äiti on kateellinen tyttärensä taikakyvyistä ja vaatii sen takia paljon, jopa mahdottomia. Hän ei päästä tytärtään helpolla, kun kyse on taikamaailman tavoille oppimisesta. Kateus saa hänet kohtelemaan kahta tytärtään hyvin eri tavoin, yleensä melko ristiriitaisin vaatimuksin. Aramintan isän suhtautuminen tyttärensä koulunkäyntiin on puolestaan välinpitämätön. Kotona Araminta joutuu jatkuvasti teeskentelemään jästiä, jotta hänen salaisuutensa ei paljastu muille. Araminta kävi ennen Tylypahkaa paikallista jästikoulua. Hänellä oli silloin paljon ystäviä, joista monet ovat säilyneet yhä tähän päivään saakka. Araminta on kuitenkin joutunut valehtelemaan heille tulleensa lähetetyksi yksityiseen sisäoppilaitokseen taikamaailman salaisuussäädöksen vuoksi.
- Ensimmäinen lukuvuosi:
- Aramintan vanhemmat joutuivat ennen ensimmäisen lukuvuoden alkamista keksimään kulissitarinan tyttärensä opinahjolle, jotta naapurusto ei alkaisi epäilemään heitä kummallisuuksista. He päättivät lopulta, että Araminta on lähetetty yksityiseen sisäoppilaitokseen. Taikaministeriön jästinkestävien selitysten valiokunta avusti heitä istuttamalla Aramintan naapurien päähän muistoja kuvitteellisesta koulusta, jotta naapuruston jästeillä ei heräisi epäilyksiä tarinan todenmukaisuuden suhteen. Ne harvat kerrat, kun tahantonta taikuutta tapahtui liian lähellä muita jästejä, Aramintan äiti oli valmis ottamaan syyt niskoilleen jopa hyvin kummallisista asioista. Hän oli kaikin puolin merkittävä henkinen tuki tyttärellensä: lisäksi hän oli kateellinen tyttärensä taikakyvyistä, koska noituus kiehtoi häntä henkilökohtaisella tasolla. Aramintan äiti toivoi salaa itse olevansa noita.
Araminta jaoteltiin ensimmäisenä lukuvuotena Puuskupuhin tupaan, eikä päätös vienyt lajitteluhatulta kauaa. Lajitteluhatun mielestä Araminta osoitti tupaan sopivaa lojaaliutta ja sinnikkyyttä. Lajitteluseremoniaa seurannut ensimmäinen lukuvuosi oli kuitenkin kaikin puolin outoa aikaa: ollessaan tekemisissä muiden velhojen ja noitien kanssa Araminta tajusi silloin todella olevansa jotain jästin ja noidan väliltä. Hän ei kuitenkaan antanut sen pilata ensimmäistä kouluvuottaan. Sosiaalisesti hyvin lahjakas Araminta sopeutui lopulta niin tupaansa kuin muualle linnaan aivan yhtä hyvin kuin jästikouluunsa. Ellei jopa paremmin, nimittäin jästikoulussa Araminta oli paikoin joutunut rasististen ilmaisujen kohteeksi, eikä Tylypahkassa nimittelyä tapahtunut enää lainkaan. Araminta ei kuitenkaan vielä ensimmäisenä lukuvuonna ymmärtänyt jästisyntyisten kokemaa rakenteellista syrjintää.
- Toinen lukuvuosi:
- Toisena lukuvuonna Araminta ymmärsi paremmin eroja aikaisemman jästikoulunsa ja Tylypahkan välillä: jästikoulussa kasvoista luettavia rasistisia ilmaisuja oli käytännössä mahdotonta paeta, sen sijaan Tylypahkassa Araminta soluttautui verisäädystään huolimatta muiden sekaan paremmin kuin osasi uskoa. Araminta alkoi toisena lukuvuonna tietoisesti hyväksikäyttämään verisäätyynsä liittyvää epäselvyyttä välttyäkseen syrjinnältä, jota näki muiden jästisyntyisten kokevan linnassa. Vaikka kukaan ei olisi missään tapauksessa erehtynyt luulemaan häntä puhdasveriseksi, käytännössä kukaan ei myöskään osannut epäillä häntä jästisyntyisyydestä.
- Kolmas lukuvuosi:
- Kolmantena lukuvuonna Aramintan aikaisempien vuosien uhraukset alkoivat tuottamaan enemmän tuloksia: hän onnistui solmimaan merkittäviä ystävyyssuhteita niin tupansa sisällä kuin sen ulkopuolella hyödyntämällä taitavasti sosiaalisia lahjojaan, jotka viime kädessä olivat hänen merkittävin valttikorttinsa. Toisin kuin monet muut jästisyntyiset, Araminta säästyi jästisyntyisiä (tai "kuraverisiä") metsästävien korppikotkien huomiolta salaamalla perhetaustansa, jotka linnassa osoittautuivat kerta toisensa jälkeen kenties suurimmaksi rasitteeksi. Sen sijaan hänen identiteettinsä noitana vahvistui entisestään; kävi vuosi vuodelta selvemmäksi, että Araminta oli kotonaan enemmän suippohattu päässä kuin ilman.
- Neljäs lukuvuosi:
- Tulossa!
Athanaton- Taikaministeri
- Viestien lukumäärä : 615
Join date : 03.09.2020
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa