House of Myerscough
Sivu 1 / 1
House of Myerscough
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Fuimus, Sumus et erimus
~
Semper proficere semper progredi
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Suvun kotipaikka:
Myerscoughin sukukartano Karhunkita,
Broad Campdenin kylä Gloucestershire, Englanti, Iso Britannia
Broad Campdenin kylä Gloucestershire, Englanti, Iso Britannia
Suvun hallitsija:
Nancy Myerscough,
jota perilliset kutsuvat nimellä Ursus, joka on karhun latinankielinen nimi
jota perilliset kutsuvat nimellä Ursus, joka on karhun latinankielinen nimi
Suvun tunnuslauseet:
Fuimus, Sumus et erimus (Me olimme, me olemme, me tulemme olemaan)
Semper proficere, semper progredil (Älä pysähdy, kulje aina eteenpäin)
Semper proficere, semper progredil (Älä pysähdy, kulje aina eteenpäin)
Suvun tunnukset:
Suvun tunnuseläin on karhu,
joka näkyy niin suvun nimistössäkin kuin myös vaakunassa. Lisäksi suvun vaakunassa esiintyvät sanat victory (voitto), strength (voima) sekä magnaninity (jalo)
Lisäksi suvun vaakuna yksikilpisenä edustaa suvun yhteneväisyyttä, vaikka se onkin haarautunut eri osiin. Lopulta kuitenkin on vain yksi ja ainoa Myerscoughin suku. Vaakunassa oleva karhu edustaa voimaa siinä missä värit (purppura ja kulta) edustavat rikkautta ja menestystä.
joka näkyy niin suvun nimistössäkin kuin myös vaakunassa. Lisäksi suvun vaakunassa esiintyvät sanat victory (voitto), strength (voima) sekä magnaninity (jalo)
Lisäksi suvun vaakuna yksikilpisenä edustaa suvun yhteneväisyyttä, vaikka se onkin haarautunut eri osiin. Lopulta kuitenkin on vain yksi ja ainoa Myerscoughin suku. Vaakunassa oleva karhu edustaa voimaa siinä missä värit (purppura ja kulta) edustavat rikkautta ja menestystä.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
~ Suvun jakautuminen ~
Suku on jakautunut nykyisellään kolmeen erilliseen haaraan, jotka polveutuvat Brent ja Olivia Myerscoughista. Haarojen perilliset kantavat nimiä Myerscough, Dankworth, Arlott sekä Fowle. Haaroista Fowlen suku on pyyhitty pois, koska Myerscoughit pitävät sukua verenpettureina.
- Myerscoughin Päähaara:
Päähaaran manttelinperijänä on tällä hetkellä Wilson Myerscough. Wilsonin sedällä on lisäksi kaksi lasta, jotka kantavat sukunimeä Arlott, mutta lukeutuvat yhä suvun päähaaraan. Päähaaran edustajat asuvat Karhunkidassa ympäri vuoden, poislukien kouluvuodet opiskellessa.
- Dankworthin sivuhaara:
Dankworth on Myerscoughin sukuhaaran sivuhaara, johon suvulla on yhä lämpimät välit. Haaran muodostaa Olivia ja Brent Myerscoughin tyttären Emma Dankworthin sekä hänen miehensä Vincentin perilliset. Sukunimeä kantaa Tylypahkassa Edward Dankworth. Vaikka Dankworthit edustavatkin hyvää osaa suvusta, ovat nuo kuitenkin hivenen irtautuneet suvun pyrkiessa liberaalimpaan suuntaan. Suku kuitenkin on tiiviisti yhä kiinni ydinsuvussa ja kokoontuu esimerkiksi kesäisin Karhunkitaan.
- Raison-Fowlen sivuhaara:
Raison-Fowlen sivuhaara on pyyhitty viimeisen kolmen sukupolven ajalta Myerscoughin suvun virallisesta sukupuusta. Tämä johtuu Alistaire Raisonin valinnasta naida jästi, mitä suku ei voinut antaa anteeksi. Nuorimmainen haaran edustaja tällä hetkellä on Cynthia Fowle. Fowlet asuvat samassa kylässä muun suvun kanssa, mutta eivät ole tekemisissä, vaikka itse he yrittävätkin jossain määrin ylläpitää sidostaan sukuun.
~ Historia ~
- 1. Sukupolvi – Myerscoughin mahti syntyy - 1673:
Myerscoughin suvun perustajana pidetään Oswald Myerscoughia. Mies asettui aloilleen Broad Campdenin kylään 1600-luvun loppupuolella hänen voitettuaan koulujen väliset juomakilpailut 1673. Miehen voitettua padallinen kultaa, saattoi hän ostaa pienen kyläpahasen nurkilta itselleen maa-alueen ja keskittyä intohimoonsa – taikajuomiin. Hänen kyettyään parantamaan kylän toisella laitamilla Corderoyn pariskunnan nuoren tyttären kirouksen kynsistä, antoivat köyhä velhoperhe miehelle palkkioksi tyttärensä puolisoksi. Oswald oli ensin kieltäytymässä, sillä nainen huushollissa tietäisi ongelmia liemien kanssa, mutta lopulta suostui.
Annabelle Myerscough (os. Corderoy) muutti näin ollen Oswaldin kartanoon, toimien aluksi lähinnä miehen piikana. Annabelle kuitenkin itse alkoi kokemaan juroon talonomistajaan vetoa, ja koitti pitkään keksiä keinoa hurmata mies. Ei ole täysin varmaa, mikä johti lopulta Oswaldin sydämen sulamiseen – oliko se jonkinlainen epäonnistunut koe, jossa olisi syntynyt lemmenjuoman jonkinlainen esiaste vai onnistuiko Annabelle käyttämään mieheen jonkin sortin lumousta?
- 2. Sukupolvi – Sukujen jälleen kohtaaminen – 1720-luku:
Pariskunnalle syntyi 3 lasta – Alastair, Alina sekä Margot. Alinan ja Margotin mahdollisista jälkeläisistä ei ole tietoa, mutta Alastair pariutui Bernardinen kanssa, joka oli Annabellen veljentytär. Lapsi oli ensi alkuun shokki, kun lapsen syntyperä oli niinkin läheinen, mutta veren puhtauden vaalimiseksi se sallittiin. Bernardine ja Alastair saivat ainoastaan yhden lapsen, jonka synnytyksessä Bernardine menehtyi. Alastair joutui kasvattamaan Isaiahin yksin, onnistuen siinä varsin hyvin vahvan tukiverkoston avulla.
- 3. Sukupolvi – Suvun jakautuminen – 1750-luku:
Isaiah onnistui jälleen sotkeutumaan yhteen Corderoyn perheen jälkeläiseen, josta alkoikin suvun sanaton sopimus vaalia hyviksi havaittuja geenejä. Isaiah avioitui Eleanor Flenin kanssa, Eleanorin synnyttäessä heille kaksi poikaa ja yhden tyttären. Näistä lapsista tytär avioitui Walshin suvun silloisen edustajan – Nathanielin kanssa, Bennetin jatkaessa sukuaan Imogenin kanssa, saaden ainoastaan yhden tyttären. Brent sen sijaan avioitui Olivia Myerscoughin kanssa.
- 4. Sukupolvi – Vakiutuminen velhomaailmaan uhrauksia unohtamatta – 1790-luku:
Neljännen sukupolven kohdalla suku koki suurimmat muutoksensa. Suku oli vakiinnuttanut asemansa Broad Campdenissa sekä saanut jalansijansa velhomaailmassa. Pelkän maineen sekä jo jonkinasteisen vaurauden – kiitos Oswaldin uutteran työskentelyn liemien parissa – Isaiahin sekä Eleanorin lapset päätyivät kukin omiin velhosukuihinsa jatkamaan sukulinjaa.
Sukupolven vanhin poika – Brent avioitui Olivia Myerscoughin (alkuperäinen suku ei tiedossa) kanssa siinä missä perheen nuorimmainen Bennet avioitui Imogen Myerscoughin (alkuperäinen suku ei tiedossa) kanssa. Perheen keskimmäinen ja Isaiahin sekä Eleanorin ainoa tytär – Bedelia – avioitui Walshin suvun edustajan – Nathanielin – kanssa. Pariutumisten seurauksena, Myerscoughin mahti levisi myös muihin velhosukuihin varmistaen jalon taikaveren sykkimään myös tulevaisuudessa.
Bennet sekä Brent jatkoivat yhä oman sukunimensä kantamista vahvasti, mutta valitettavasti Bennetille ja Imogenille syntyi ainoastaan yksi tytär. Sukulinja oli kokemassa siis kuihtumistaan, sillä Brent ja Olivia eivät lapsia ensin saaneet. Kaksikko pitkään valitsi mieluummin seikkailut ja uuden kokemisen, sillä Brent oli osaltaan joutunut ottamaan vastuuta perheestään jo nuorena, sillä pitkän uurastuksen jälkeen olivat lasten vanhemmat löytäneet myös tuulta uriensa alle. Viimein Brentillä oli siis mahdollisuus elää omaa elämäänsä, kunnes Bennet ilmoitti lapsiluvun jäävän heidän osaltaan yhteen. Imogen oli kärsinyt ainoan lapsen saamisesta niin pahoin, ettei kyennyt enää uuteen koitokseen.
Suku eli siis tilannetta, jossa kaksi sukukypsää poikaa olivat epäonnistuneet – toinen saanut vain ja ainoastaan yhden tyttären toisen eläessä omaa seikkailuaan. Brentin oli siis kuitenkin lopulta antauduttava suvulleen, ja asettua aloilleen yhdessä Olivian kanssa.
- 5. Sukupolvi – Tragedia murtaa 1830- ja 1840-luvut:
Hetken aikaa jo näytti huonolta – Olivia synnytti ensin kaksi tyttölasta. Ensin 1847 syntyi Amanda ja tästä reilu vuosi myöhemmin Emma. Tyttöjen synnyttyä, Brent sairastui risasieneen vuonna 1850. Pitkän kuntoutuksen jälkeen, Brent kuitenkin selvisi ja 1855 Olivia synnytti kaksoset – Hughin ja Halen. Ilmeisesti kuitenkin risasieni oli tehnyt tepposensa, Halen menehdyttyä vielä ennen yksivuotissyntymäpäiväänsä.
Tragedia mursi perheen ja jätti jälkensä kaikkiin. Hugh selvisi luultavasti vähimmillä arvilla, sillä ei nuoren ikänsä johdosta kyennyt käsittelemään veljensä poismenoa, etenkin kun ei tuota ikinä tuntenut sanan varsinaisessa merkityksessä. Osaltaan Hugh myös etääntyi hieman muusta perheestä, sillä etenkin Brent kaatoi tuskaansa toisen poikansa menetyksestä hänen niskaansa, miksi juuri Hugh oli selvinnyt eikä Hale? Vaikkei pojilla juuri ollutkaan näkynyt vuoden ikäisinä mitään eroa, ei Brent tuskalleen voinut mitään. Luonnollisesti myös ikäero puski Emmaa ja Amandaa pois pikkuveljensä luota.
Hugh kuitenkin otti vastuunsa suvun jatkamisesta kulkien omaa tietänsä kohti valtaa ja mainetta, Emman avioituessa Vincent Dankworthin ja Amanda taas Bernard Raisonin kanssa. Hugh tutustui jo kouluaikoina Louisaan, joka oli sorretulle pojalle oma tukipilari. Louisa yritti viimeiseen asti auttaa Hughia korjaamaan välit perheeseensä, mutta Brent ehti kuolla tuskiensa kanssa.
- 6. Sukupolvi – Vuosisadan vaihdos – 1880-luku:
Hugh ja Louisa olivat kuitenkin onnekkaampia – pariskunta sai kaksi poikaa, Fabianin sekä Wilburin. Pojat olivat pienestä ikäerostaan johtuen melko erottamattomat, Hughin nähdessä selkeästi kaksikossa oman nuoruutensa, jota ei Halen kanssa voinut elää. Pojat kuitenkin erotettiin Tylypahkassa, kun Fabian lajiteltiin Korpinkynteen Wilburin joutuessa Puuskupuhiin. Aika antoi kaksikolle tilaa hengittää ja löytää omia suuntiaan, Wilburin lähtiessä valmistumisensa jälkeen etsimään itseään keski-Euroopasta. Miehen myöhemmistä vaiheista ei ole juuri satunnaisia kirjeitä enempää tietoa.
Fabian sen sijaan oli onnekkaampi – hän löysi rinnalleen Nancyn, joka on tällä hetkellä Myerscoughin suvun Ursus – hallitsija Fabianin nukuttua pois muutamia vuosia sitten.
- 7. Sukupolvi – Luurankoja komerossa – 1910- ja 1920-luvut:
Nancy sekä Fabian jatkoivat sukulinjaa voimissaan, Nancyn synnyttäessä heille kolme ihanaa lasta - Lloyd, Julian sekä Georgina. Julian sekä Georgina asuttavat Karhunkitaa yhä, mutta ainakaan tiedossa olevaa suvun jatkoa heillä ei ole. Yksi sukupolven varjelluimpia salaisuuksia onkin Georginan aikanaan synnyttämä lapsi, mutta isättömänä tuo annettiin vähin äänin pois. Salatun lapsen kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa, mutta mahdollisena pidetään tuon surkkiutta. Julian taas on keskittynyt enemmän luomaan vallanhimossaan Myerscoughin suvulle omaa mahtisauvaa, mutta täydellistä yhdistelmää ei ole vielä löytynyt. Perheen viimeinen lapsi – Lloyd taas avioitui Rosemaryn kanssa.
- 8. Sukupolvi – Meidät on valittu palvelemaan sukua – 1940- ja 1950-luvut:
Hetken aikaa näytti, että aikaisempi ongelma poikalasten synnyssä tapahtuisi jälleen – Rosemary synnytti 2 tyttöä – Delilahin sekä Bellen, kunnes kolmannella onnistui Douglasin putkahtaessa maailmaan 1954. Hughin ja Halen tragediasta viisastuneena, he yrittivät vielä yhtä poikalasta, mutta tuloksena olikin kolmas tytär – Felicity. Tytärten myöhemmistä vaiheista ei ole merkittäviä mainintoja sukukronikassa, sillä heidän avioituessaan kokisi myös sukunimi muutoksen.
Douglas sen sijaan kohtasi aikanaan Elisabethin avioituen tuon kanssa. Heille syntyi kolme lasta – kaksi poikaa ja yksi tytär. Douglas on ottanut asiakseen setänsä kanssa saman projektin luoda mahtava taikasauva suvun käyttöön, siinä missä Elisabeth taas on antanut omaa osaamista loitsujen parissa pyrkien ratkaisemaan millaisen loitsun he sukuna loisivat suvun mahtia tukemaan ja jättämään Myerscoughin nimen virallisesti myös historian kirjoihin takaisin parin vuosisadan tauon jälkeen. Tätä suvun pitkää projektia pidetään visusti salassa, jonka vuoksi Ursus pitää tiukasti huolen siitä, että kartanon ovet pysyvät säpissä asiattomilta, sulkien jopa osan kartanosta nuorimmilta perillisiltä. Ainoastaan tärkeimmät asiaan vihkiytyneet ovat saaneet asian tiimoilta Ursuksen luoton.
- 9. Sukupolvi – Uraohjukset – 1980-luku:
Kuten todettua – Douglas ja Elisabeth saivat kaksi poikaa ja tyttären. Pojista vanhempi, Thomas on otettu osaksi suvun projektia siinä missä taas Theodore on sijoittunut Kansainväliseen velholiittoon luomaan uraa. Theodoren avioliitto Iriksen kanssa järjestettiin Ursuksen tahdon mukaisesti, suvun toisen haaran – Dankworthin perijättärelle. Lapsikatraan kolmas lapsi – Angelina avioitui Michael Arlottin kanssa. Angelina ja Michael ovat saaneet kaksi lasta perheen muutettua kauemmas Broad Campdenista.
- 10. Sukupolvi – Hännänhuipusta kohti voittoa - Nykyhetki:
Theodore ja Iris, ovat molemmat kiireisiä urakeskeisiä ihmisiä. Siinä missä Theodore luo uraa kansainvälisen velholiiton keskuskomitean puheenjohtajana, Iris luo uraa kansaivälisten salassapitosäädösten parissa. Kaikesta huolimatta, pari on kuitenkin melko nuorina tehnyt yhden lapsen – Wilson Myerscoughin, joka on tällä hetkellä suvun hännänhuippu. Wilsonin kasvatukseen on osallistunut Karhunkitaan pestattu palvelusväki, jolle poika onkin aiheuttanut harmaita hiuksia. Myöskään Ursus ei ole kovin luottavainen siihen, kuinka suku tulisi joskus luovuttaa pojan hoteisiin.
Piru=l- Korpinkynnen tuvanjohtaja
- Viestien lukumäärä : 1983
Join date : 27.08.2020
Ikä : 25
Paikkakunta : Espoo
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa